lauantai 12. helmikuuta 2011

Hauskaa vai mautonta? Sen päättää jokainen itse. Mainosten sanoma kertoo kuitenkin yritysten arvoista.

ihminen näkee ja kuulee satoja, jopa tuhansia mainosviestejä päivässä. Mainostulvasta löytyy myös viestejä, joiden sanoma on sangen ikävä. Osa mainoksista on ilkeileviä, ahnehtivia, jopa väkivaltaisia - sanalla sanoen epäsolidaarisia. Mistä niissä on oikein kyse?

Toisen ihmisen vähättely on suhteellisen uutta mainoksissa, mielestäni on aiheellista miettiä, minkälaisia asenteita ilkeilevillä mainoksilla halutaan viestiä. joidenkin mielestä naljailu ja väkivalta ovat huumoria, jonka kritisoiminen on tiukkapipoisten puuhaa. Osa mainoksista on toki hauskoja, mutta niissä esitettävät käytösmallit voivat silti olla kyseenalaisia.

Osa saattaa muistaa Toyotan mainoksen, jossa ikkunoita pesevä mies horjahtaa ja jää roikkumaan ikkunankarmiin. Hätiin tuleva nainen pelästyy. Katsojan yllätykseksi nainen ei autakaan miestä, vaan rientää siirtämään oman autonsa pois roikkuvan miehen alta. Mainoksen slogan, "Toyota Yaris - se vie koko sydämesi", kruunaa sanoman siitä että omaisuus on terveyttä tärkeämpää.

Mainonta on huomion kalastelua, oma tuote on saatava esille. Mainoksia jotka pyrkivät rikkomaan tabuja on mediassa yhä enemmän. Maailmalla voi esimerkiksi myydä ihonsa mainostilaksi ja tatuoida yrityksen logon vartaloonsa.
Shokeeraaminen voi olla valittu linja, mutta se on mielestäni yritykselle riskialtista.

Mielestäni kyseenalaisten mainosten vaarana on, että mainoksen ikävä mielikuva tarttuu. Tällä voi olla kauaskantoisia seurauksin mainostavan yrityksen brändiin tai jopa pörssikurssin kehitykseen.

Voivatko mainosten tehokeinot olla huonoja, jopa epäeettisiä?

2 kommenttia:

Bunny kirjoitti...

Kiitos kirjoituksestasi.

En tartu tähän nyt kasvatusmielessä, tai siinä mielessä, miten mainokset vaikuttavat käytökseemme. Tartun enemmän tuohon ajatukseen, mikä on oikein ja mikä väärin.

Mitä seuraa siitä, kun lait ovat huonoja, tai muuten riittämättömiä? Kerron tässä kommentissani yritysten osalta anonyymisti markkinointikamppanjasta, joka johti markkinaoikeuteen.

2000-luvulla Suomessa eräät kaksi yhtiötä kilpailivat markkinaosuuksista aika rajuin ottein. Näistä sanotaan nyt vaikka ensimmäisessä, alettiin luoda yhdessä viestintätoimiston kanssa mm. televisiokampanjaa.

TV:n kampanjamainoksissa käytettiin kuvamateriaalia, joka muistutti kilpailevan firman mielestä heidän logoaan. Mainoksessa esitettiin ensimmäisestä yhtiöstä positiiviseksi tulkittavaksi tarkoitettu väite äänen ja tekstin muodossa samaan aikaan kuin toisen yhtiön logoa muistuttava kuvio siirtyi televisioruudulla kohti oikeaa alareunaa ja katosi kuvasta.

Tämä toinen yhtiö ei luonnollisestikaan pitänyt tästä. Se tulkitsi, että samalla kun ensimmäinen yhtiö halusi alleviivata omaa positiivista viestiään, se halusi myös alleviivata, että tämä positiivinen asia ei päde toisessa yhtiössä. Toinen yhtiö haastoi ensimmäisen markkinaoikeuteen.

No miten markkinaoikeus sitten tuomitsi? Se tuomitsi ensimmäisen yhtiön uhkasakkoihin. Mitä se sitten tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että JOS ensimmäinen yhtiö edelleen jatkaa samankaltaista mainontaa, sen tulee maksaa toiselle yhtiölle tuomiossa määrätty summa.

Toisin sanoen, ainoa asia, mitä ensimmäisen yhtiön tuli tehdä, oli luoda uusi televisiomainos. Tämä ei ensimmäistä yhtiötä juuri haitannut; tuomitun televisiomainoksen viesti oli toiminut toivotusti ja suuret määrät kilpailijan asiakkaita oli vaihtanut ensimmäiseen yritykseen.

Mitä tästä opimme? Mainokset eivät aina haluakaan olla hyviä tai välittää hyvää tahtoa. Jos ne arveluttavuudestaan huolimatta tuovat yhtiölle lisäarvoa tai toteuttavat muutoin yhtiön strategiaa positiivisesti, ne täyttävät hyvin tehtävänsä. Miksi miettiä onko jokin viesti lainmukainen vai ei, jos pahinta mitä siitä voi seurata on uhkasakko?

Petra kirjoitti...

Kiitos kiinnostavasta keskustelunaloituksesta! Jaanan kommentissaan kertoma esimerkki oli hyvinkin kiinnostava ja mielestäni oiva esimerkki siitä, että moraali- ja eettisyyskysymykset eivät aina kulje käsi kädessä yrityksen myynnin ja menestyksen kanssa.

Eräällä markkinoinnin maisterikurssilla luennoitsija kertoi vastaavanlaisista tapauksista kuin Jaanakin, joissa yritykset mainonnassaan joko mustamaalasivat kilpailijayrityksiä tai muutoin shokeerasivat yleisöä mainoksellaan. Epäeettisyydestä ja,kuten Jaana totesi, välillä jopa laittomuudestakin, huolimatta mainos ehti tehdä tehtävänsä yleisön joukossa ja saavuttaa "negatiivisudellaan" positiivista huomiota, ja näin nosti yrityken myyntiä ja tunnettuutta.

Mielestäni myös tabujen käsittely mainoksissa ja kilpailijoiden käyttö mainoksissa ovat kuitenkin kaksi täysin eri asiaa. Nykypäivänä mainoksia katsellessa välillä tuntuu, että mikään ei enää riitä; mikään ei ole tarpeeksi shokeeraavaa tai erikoista muihin verrattuna. Aika näyttää, mitä yritykset keksivät päämme menoksi tulevina vuosina, kun seksi, alastomuus, väkivalta, raakuus, sairaudet ja muut aiheet on jo loppuun kulutettu.