torstai 24. helmikuuta 2011

Kauppalehden henkilökuvien suhdelukuja

Luennolla on ollut puhetta lehtikuvan tärkeydestä tiedon välittäjänä. Majapuron Talousjournalismin kurssin (2011) luentokalvolta otettu Kuvat eivät ole tekstin koristeellisia lisäkkeitä vaan asioita, joita ei voi kertoa muulla tavoin” on mielestäni hyvin sanottu ja pitänee paikkansa monissa uutiskuvissa ja erityisesti tilannekuvissa. Henkilökuvien kohdalla väite ei mielestäni kuitenkaan ole yhtä yksioikoinen. Jotkin henkilökuvat kieltämättä välittävät sellaisia tunteita ja tunnelmia, joita olisi sanoin vaikea kuvailla (esim. http://www.suomenlehtikuvaajat.fi/index.php/vuoden-lehtikuvat-2009/voittajat.html?id=77), mutta joidenkin kohdalla tuntuu, että ne on lisätty tekstiin vain visualisoimaan juttua tai lisäämään aiheen tunnettuutta (esim. Nokiaa käsittelevissä uutisissa lähes poikkeuksetta Stephen Elop ja Wikileaksia käsittelevissä jutuissa Julian Assange). Mielestäni erityisesti talousjournalismin henkilökuvista on usein vaikea tulkita mitään sen syvempää merkitystä.


Tarkastelin Kauppalehden 21.2. ja 22.2. ilmestyneiden numeroiden henkilökuvia. Henkilökuviksi laskin varsinaiset lehtikuvat henkilöstä/henkilöistä sekä kolumnin tai mielipidetekstin yhteydessä olevan kirjoittajan kuvan. Kuvia, joissa näytetään suurta ihmismassaa tai muita kuin henkilöitä, en laskenut mukaan tarkasteluun, en myöskään lehdissä esiintyviä mainoksia.


Kauppalehden 21.2. numerossa on 27 henkilökuvaa, joista 16 on miehistä ja 11 naisista. Lehden etusivulla on kaksi henkilökuvaa, molemmat naisia. Kuvien jakautuminen sukupuolten kesken on näin suhteellisen tasapuolista (60/40). Luennolla aiheesta nähdyn esityksen ja luentokeskustelujen perusteella olisi voinut kuvitella, että miesten henkilökuvia olisi talousjulkaisuissa reilusti naisia enemmän. Myös etusivun ”naisvaltaisuus” yllätti positiivisesti.


Lehden 22.2. numerossa on 30 henkilökuvaa, joista 21 esittää miestä ja 9 naista. Etusivulla on kolme henkilökuvaa, kaikki tällä kertaa miehiä. Sukupuolten välinen ero on siis hieman suurempi (70/30) kuin edellisen päivän lehdessä (60/40).


Kuvien sukupuolittumisen lisäksi tarkastelin kuvien suhteita, katseita ja ilmeitä. Alla olevista taulukoista selviävät prosenttilukuina:


1) henkilökuvien sukupuolijakauma
2) henkilökuvien suhde; intiimi (lähikuva), sosiaalinen (vyötäröstä ylöspäin) vai julkinen(kokokuva)
3) henkilökuvien katse; vaativa (henkilön katse kohdistuu suoraa lukijaan) vai tarjoava (katse poispäin)
4) henkilökuvien ilme; hymyilee vai eikö hymyile.



KL 21.2.

Sukupuoli-

jakauma

Intiimi suhde

Sosiaalinen suhde

Julkinen suhde

Vaativa kuva

Tarjoava kuva

Hymyilee

Ei hymyile

M

60%

19%

50%

31%

31%

69%

19%

81%

N

40%

55%

36%

9%

55%

45%

45%

55%



KL 22.2.

Sukupuoli-

jakauma

Intiimi suhde

Sosiaalinen suhde

Julkinen suhde

Vaativa kuva

Tarjoava kuva

Hymyilee

Ei hymyile

M

70%

29%

61%

10%

24%

76%

19%

81%

N

30%

22%

44%

33%

33%

66%

11%

89%



Yht.

Sukupuoli-

jakauma

Intiimi suhde

Sosiaalinen suhde

Julkinen suhde

Vaativa kuva

Tarjoava kuva

Hymyilee

Ei hymyile

M

65%

24%

57%

19%

27%

73%

19%

81%

N

35%

40%

40%

20%

45%

55%

30%

70%




Neljä päätelmää Kauppalehden henkilökuvista taulukon tuloksiin pohjautuen:


1) Miesten henkilökuvia on enemmän kuin naisten henkilökuvia


2) Sekä miesten että naisten henkilökuvat ovat useimmiten sosiaalisen suhteen kuvia; kuvat on rajattu vyötäröstä ylöspäin, jolloin ”katsojan suhde kuvan henkilöön on samanlainen kuin esimerkiksi liiketapaamisissa, jolloin osallistujat keskustelevat virallisesti keskenään” (Majapuro, Talousjournalismin luento 2011). Kuitenkin naisten henkilökuvat ovat useammin intiimejä (tuttavallinen lähikuva) kuin miesten henkilökuvat.


3) Sekä miesten että naisten henkilökuvat ovat useammin tarjoavia kuin vaativia; miehet ja naiset katsovat useammin muualle kuin suoraan lukijaan/katsojaan.


4) Sekä miehet että naiset ovat henkilökuvissa useammin vakavia kuin hymyileviä. Naiset kuitenkin hymyilevät kuvissa useammin suhteessa miehiin.


On tietysti muistettava, että taulukon tulokset on poimittu vain kahden Kauppalehden numeron perusteella. Voi siis olla, että suuremmassa otoksessa tulokset poikkeaisivat toisistaan ainakin jonkin verran. Koin myös hankalaksi tarkasti määritellä, mikä kuvista lasketaan henkilökuvaksi ja mikä ei. Näitä lukuja ja tuloksia, kuin myös päätelmiä, tuleekin siis pitää lähinnä suuntaa-antavina ja keskustelua herättävinä huomioina.

4 kommenttia:

Petra kirjoitti...

Jaahas, näköjään eivät näykään kokonaan nuo taulukot mitä Kauppalehden henkilökvuista tuhon blogitekstiin liitin :/ Yritän vielä myöhemmin, joskos saisin taulukot jotenkin liitettyä niin että näkyvät kokonaan.

Marketta Majapuro kirjoitti...

Kiintoisa juttu! Jos et saa taulukkoa mahtumaan blogiin, otatko sen PowerPointtina tunnille?

Jaakko kirjoitti...

Mielenkiintoinen empiirinen tutkimus. Kuten luennolla ollaan jo puhuttu, miehet saava ainakin kuvien osalta naisia enemmän palstatilaa.

Toisin sanoen tulos oli melko odotettu, mutta pienellä tutkimuksellasi todistit ennakkokäsitykset todeksi.

Hyvää tekstissä on myös se, että et ole tyytynyt vain luettelemaan määriä, vaan olet myös tehnyt päätelmiä datan pohjalta.

Kuten kommentoit jo itse, taulukot eivät näy kokonaan. Ehkäpä odotettavissa on vielä lisääkin kiinnostavaa tietoa?

Aineistosi on tosiaan melko suppea. Jatkotutkimusta voisi tehdä esimerkiksi vertaamalla tuloksia muihin talousalan julkaisuihin. Toinen mielenkiintoinen vertailukohta voisi olla se, miten tilanne on kehittynyt vuosien ja vuosikymmenten aikana. Historiasta voisi ehkä tehdä joitain ennustuksiakin tulevaisuutta koskien.

Tiia kirjoitti...

Todella mukavasti Petra olit soveltanut esityksessä opittua teoriaa omaan käytännön tutkimukseen!

Itsekin huomaa kiinnittävänsä nykyään Kauppalehteä lukiessa automaattisesti enemmän huomiota kuvien välittämään tunnelmaan kurssilta saatujen eväiden avulla.

Viimeksi tänään 2.3 pohdin Kauppalehdessä ollutta työhyvinvointiin liittyvää uutista, jossa haastatellun professori Guy Ahosen kansikuva-ilme oli omituisella tavalla levollinen, kun taas seuraavan aukeaman jutussa sama henkilö oli päättäväisesti kädet puuskassa jättäytyneenä taka-alalle ikään kuin vaatien muita ryhtymään toimenpiteisiin.

Olisivatkohan taas eri henkilöt olleet taittamassa ja kuvittamassa näitä sivuja, kuten luennolla puhuimme...