sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Journalismin luonteen muutoksesta

Meeri jo kirjoittikin Elmon ja Jaakon esityksen herättämiä ajatuksiaan journalismin tulevaisuudesta Web 2.0 maailmassa. Itsekin pohdin tätä samaa teemaa, ja erityisesti uusien medioiden jo mukanaan tuomia muutoksia journalistin työhön.


Perinteisesti journalismia on leimannut toimittajan kontrolli sisällön suhteen. Journalisti on ollut voimakkaasti yksisuuntaisessa viestintäsuhteessa lukijoidensa kanssa, jolloin journalisti on kertonut ja ”opettanut” lukijoita, ja lukijat ovat olleet passiivisessa, vastaanottavassa asemassa. Keskitetysti hallitut massamediat ovat perinteisesti voineet päättää, mitä sisältöä yleisölle on tarjottu. Internetin myötä tämä on kuitenkin muuttumassa, sillä verkossa käyttäjä itse kontrolloi millaista mediasisältöä hän milloinkin kuluttaa. Lisäksi Internet on luonteeltaan interaktiivinen media-alusta, mikä on merkittävä ero verrattuna vaikkapa perinteisiin lehtiin. Uuden media-ajan journalismia leimaakin selkeimmin kaksisuuntainen viestintäsuhde toimittajan ja lukijoiden välillä.


Dan Gillmor kutsuu kirjassaan We The Media tällaista journalismia interaktiiviseksi journalismiksi, jossa myös journalisti kuuntelee ja oppii jatkuvasti itse lukijoiltaan. Lukijat voivat auttaa ja vaikuttaa lopullisen artikkelin tai muun tuotoksen muodostumiseen, sillä lukijoilla on kollektiivisesti hallussaan laaja määrä tietoa ja älykkyyttä. Tällaisesta keskustelevasti journalismista muodostunee ennen pitkää alalla perusoletus. Toimittajan on osattava kuunnella lukijoitaan ja tiedostaa, ettei ehkä itse tiedäkään asioista lukijoitaan paremmin.


Verkko toimii siis keskustelevan journalismin mahdollistajana. Toimittaja voi esimerkiksi omassa blogissaan ottaa esiin mahdollisia jutun aiheita, pyytää lukijoilta vinkkejä, mielipiteitä ja apua. Parhaimmillaan toimittajan ja lukijoiden välille syntyy antoisa dialogi, joka auttaa parantamaan lopullista juttua. Sillä ei ole väliä, missä mediassa lopullinen juttu julkaistaan, vaan tärkeintä on, että journalisti on verkossa läsnä ja lukijoidensa tavoitettavissa.

2 kommenttia:

Bunny kirjoitti...

Kiva, kun kirjoitit tästä aiheesta. Huomasin nimittäin tänään ensimmäistä kertaa tällaisen palvelun: http://www.iltasanomat.fi/puheenaiheet/

Tämä palveluhan saattaa olla teille kaikille jo vanha tuttu, mutta kun se nyt minulle on uusi ilmiö, niin kerron siitä tähän vähän. Puheenaiheet kokoajan muuttuva ilmapallo-pallomeren näköinen kenttä, josta voi pallon suuruuden perusteella päätellä sen suosiota. Väri kertoo, onko kyseessä uutisjuttu, urheilujuttu vai esimerkiksi muotijuttu.

Kun kursorin vie pallon päälle, saa näkyviin tietoja, kuten miten paljon juttua luetaan, kommentoidaan tai jaetaan esimerkiksi facebookissa tai twitterissä. Minusta tämä on ainakin hetken aikaa aika mielenkiintoinen tarkkailunkohde.

Mietin, että alkaakohan tällainen palvelu levitä muuallekin ja mitkäköhän kaikki eri tahot tästä voisivat hyötyä? Minulle tämä siis oli ihan uusi "interaktiivisen journalismin muoto", josta Tuuli kirjoitit :) Lähinnä lukijan näkökulmasta. Ehkä mainostajankin?

Meeri kirjoitti...

Tuo Ilta-Sanomien palvelu on mielenkiintoinen, hyvin samanlainen kuin "sanapilvet": http://bit.ly/hVFOrw
joita löytyy nykyään suurimmalta osalta nettisivuja. Ne kertovat mitkä asiat toistuvat useimmin tai kuten Ilta-Sanomien tapauksessa, mitä klikataan useimmiten.

Mietin sitä, että johtaako interaktiivinen journalismi lukijoiden liian suureen valtaan? Sitä pidetään usein hyvänä, että lukijat voivat vaikuttaa siihen mitä lukevat, mutta ajattelisin, että rajansa kaikella.

Nythän vaikuttaminen on jo mahdollista esimerkiksi ampparit.com tyyppisillä sivuilla, joilla itse voi filtteröidä esiin sellaisia uutisia, joista itse on kiinnostunut.

Jos toimittajat keskittyvät siis liikaa lukijoiden reaaliaikaiseen palautteeseen, voiko käydä niin, että he unohtavat ajatella laatikon ulkopuolelta ja kirjoittavat vain aiheista, joista ovat varmoja lukijoiden olevan kiinnostuneita?

Katoaako silloin journalismin tehtävä uuden tiedon esilletuojana? Reaaliaikainen palaute voi saada seuraamaan klikkauksia neuroottisesti ja voi johtaa vielä suurempaan otsikoiden kalasteluun.

Mielenkiinnolla seuraan näitä pilviä ja sitä miten niitä aletaan hyödyntämään.