”Aktiivinen lukija” luottaa yhä uutisiin

Suomalaiset talousjournalistit tasapainoilevat jatkuvasti toimittajan etiikan ja kaupallisten tavoitteiden välillä. Samanaikaisesti olisi pyrittävä luomaan hyviä suhteita yritysmaailmaan, saalistettava lukijoita ja samalla kuitenkin pyrkiä objektiivisuuteen. Kysymys "Kuka uutisten sisällöstä on vastuussa?" on siis erittäin mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Tässä kirjoituksessa pyrin perustelemaan, miksi vastuu on mielestäni toimittajilla, tai miksi sen ei ainakaan tulisi olla lukijoilla.

Helppo vastaushan sekä taloustoimittajien että yritysten näkökulmastahan on, että nykypäivän kansalaisella on kriittistä lukutaitoa uutisvirrasta merkityksellisen sisällön ja "totuuden" löytämiseksi. Ihan kuin vastuuta oltaisiin pikku hiljaa tietoisesti siirtämässä tuottajilta "yhä aktiivisemmille" lukijoille. Monesti me lukijat emme kuitenkaan kyseenalaista, ja esimerkiksi Petran tutkimustyön tulos Halmesmäki-kohussa uutisoimatta jääneestä haastattelijan johdattelevuudesta oli minulle ja myös monelle muulle yllätys.

Taloustutkimuksen vuonna 2010 toukokuussa teettämästä tutkimuksesta selviääkin, että suomalaisten luottamus uutisiin on sangen vahvaa. "Suomalaisista 89 prosenttia katsoo, että Ylen uutiset ovat erittäin tai melko luotettavia. STT:tä pitää luotettavana 84, MTV3:n uutisia 75, Helsingin Sanomia 68, Nelosen uutisia 55 ja iltapäivälehtiä 15 prosenttia suomalaisista." (Lisää tutkimuksesta: http://avoinyle.fi/www/fi/tiedotteet/2010.php?we_objectID=62.)

Myös David Croteau ja William Hoynes kirjassa The business of media - Corporate media and the public interest (2006, 36) argumentoivat, että kansalaiset eivät osaa haluta medialta sitä mitä tarvitsevat. Kansalaisten miellyttäminen ei siis saisi vaikuttaa uutisten talousmaailmasta välittämään kuvaan. Ottakaamme siis lukijoina vastuu siitä, ettemme anna siirtää vastuuta omille harteillemme.