Lopun alku - talousjournalismi Nokian jälkeen?

Viime aikoina suomalainen talouslehdistö on riepotellut Nokian vähittäistä kuolemaa. Lööpit ovat pöyristelleet suomalaisen talouselämän veturin jarruilua, työpaikkojen katoamista ja Nokian epäonnistunutta strategiaa matkapuhelinalan rakennemuutoksen keskellä. Kuten esimerkiksi Heidi Hirston luennolla todettiin, Helsingin Sanomat on edustanut Nokia-uutisoinnissa kenties hiukan vastuullisempaa ja isänmaallisempaa linjaa. Kuitenkin kärjistäen voidaan todeta, että yleisesti ' lynkkausmieliala' on värittänyt suurinta osaa otsikoista, artikkelien sisällöstä ja mm. juttujen kuvituksesta.

Samaan aikaan toisaalla on kuitenkin käynnissä toisenlainenkin tarina, joka on päässyt Nokiaa vähemmälle huomiolle. Aalto-yliopiston opiskelijoiden Aalto Entrepreneurship Society on tämän tarinan ehkä toistaiseksi näkyvin esimerkki. Uudenlaiseen ajattelutapaan tähtäävän sukupolven edustajat pyrkivät häivyttämään Suomen kansantaloudesta Nokia-vetoisuutta ja rakentamaan maamme talouselämää kestävämmälle, riskiltään hajautetummalle pohjalle. Kasvuyrittäjyyttä edistävä yhteisö järjestääkin maaliskuussa isoimman tapahtumansa: keskustelutilaisuuden, jossa Nokian-jälkeisestä elämästä keskustelemassa ovat mm. Jorma Ollila, Risto Siilasmaa ja Björn Wahlroos. Keskustelua käydään Finlandia-talolla Suomen talouden ja yhteiskunnan tulevaisuuden haasteista.

Herää kysymys, miksi tällaista keskustelua ei olla käyty aikaisemmin.

Vanhat lait eivät enää päde - Nokian kulta-aika on ohi. Hälyyttävää on, että pienen kansan identiteettiä sekä bruttokansantuotetta on näinkin pitkään leimannut yhden firman majesteettinen kasvutarina. Tätä roolia ovat olleet pönkittämässä niin Nokia, Suomen kansalaiset kuin myös talousmediamme. Status quon säilyttäminen ei ole kuitenkaan koskaan mahdollista, sillä maailma ympärillä muuttuu. Vaikka suomalaiset talousmediat eivät pystykään ennustamaan tulevaa, on räksyttävän talouselämän vahtikoiran rooli ehkä menneinä vuosina kuitenkin päässyt hiukan sumentumaan kansamme Nokia-huumassa. Tämänhetkinen lynkkauskeskustelu onkin kuin vastareaktio vuosia kestäneelle nousuhumalalle.

Onkin kiintoisaa seurata, miten suomalainen talousdiskurssi kehittyy Nokian kuoleman raportoinnin jälkeen. Ymmärtääkö talouslehdistö, että maamme ei välttämättä tarvitsekaan elää ja kuolla vain yhden firman kanssa? Jos ymmärtää, kumpi on houkuttelevampaa - lähteä promotoimaan uusia, innovatiivisia avauksia vai voivotella menneitä ja maalailla piruja seinille ("Suomessa pienosakkaat alkoivat kerätä nettiadressia Microsoft-sopimuksen purkamiseksi ja Elopin erottamiseksi")?

Yhden kortin varassa pelaaminen ei ole koskaan pidemmän päälle kannattava ratkaisu. Suomalaisen talouslehdistön onkin syytä pitää itseään silmällä. Mikäli diskurssi alkaa pyöriä seuraavan Nokia 2.0:n varassa, kannattaa ottaa askel taaksepäin ja sekoittaa pakkaa.